Eilen sain vihdoin kiskottua marjapuskista pois nokkoset, vuohenputket ja jättimäisen saniaisen joka kasvaa valkoherukkapensaassa. Pensaat alkoivat näyttää heti paljon paremmilta mutta tuet ne silti tarvisevat sillä nyt alaokset viistävät maata surullisen näköisesti.


Mansikoiden suhteen ei ole ollut onnea. Joko ne eivät viihdy tuossa pihamaan mullassa tai sitten hoidan niitä väärin sillä lehdet ruskettuvat kummallisesti. Marjoja tulee runsaasti mutta linnut tai muut pahalaiset käyvät ne nappaamassa ennen kuin ehtivät edes punertaa. Tänään huomasin kaksi lähes kypsää marjaa ja kiikutin pikapikaa 4 CD-levyä linnunpeläktiksi. Toivottaavasti auttaa, muuten täytyy itse mennä seisomaan keskelle kasvimaata.
Porkkanan kylväminen onnistui vaikka epäilinkin sitä niin että harasin kasvimaan uudelleenistutusta varten sen jälkeen kun siemenet oli kylvetty. Seurauksena tuosta harauksesta porkkanaa lykkää ihan ihmeellisistä kohdista sen sijaan että ne kasvaisivat kauniisti rivissä kuten porkkanoiden kuuluu.
Potut lykkäävät vartta niin mahdottomasti. Kukkia ei näy, niitä täytynee tulla ennen sadon saamista... Huomaa että olen ihan peukku keskellä kämmentä näiden kanssa.
Sisäpihalle siirretty raparperi on yllättäen toipunut siirrosta hyvin ja pukkaa pientä lehteä. Itäpihan raparperistakin on saatu jo kaksi pientä satoa (= kaksi raparperipiirakkaa) mutta jospa nämä sisäpihalle muuttaneet innostuisivat puskemaan enempi vartta.
Samettikukat ja tuoksupielukset eivät viihtyneet pihassamme lainkaan. Samettikukkien lehdet katoavat etanoiden suihin ja tuoksupielus nököttää penkissä surullisena pienenä tuppaana jossa on muutama hassu valkoruskea kukka. Ensi kesänä siis istutamme jotain muuta koska etanoista tuskin pääsen eroon vaikka mitä tekisin.
Rhodopensaan alusen siivoaminen on edelleen pahasti vaiheessa. Saimme hankittua kariketta vasta pari päivää sitten ja tänään koitin mennä (jo kertaalleen repimieni) rikkaruohojen kimppuun. Muurahaiset olivat eri mieltä ja osoittivat sen varsin ikävällä tavalla. Sen vartin aikana jonka penkissä vietin, sain kolme kiukkuista ja edelleen kirvelevää puremaa sääriini. Siispä nakkasin muurahaiskarkotteet kehiin, katsotaan mihin muuttavat. Minun tuurillani menevät jonnekin missä lapset leikkivät.
Samat karkotukset olisi tarkoitus tehdä kasvihuoneen ympärille. Siinä onkin enemmän hommaa sillä paikalla on pari pensaan juurakkoa jotka sain tänään kaivettua ylös. Samoin poistaa täytyy neljä kappaletta isoa betonilaattaa joiden päällä on muinoin poltettu roskia. Sitten vain kylvetään nurmikolle, eiköhän ne vuohenputket ym. pysy poissa kun niin usein ajetaan nurtsi kuitenkin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti